Tuoreen tekijänoikeusbarometrin tulokset: nuorten asenteet muuttuneet piratismille kielteisemmiksi

Lyhdyn toimeksiantaman ja Taloustutkimus Oy:n suorittaman tekijänoikeusbarometri-tutkimuksen tulokset ovat tulleet. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien mielipiteitä tekijänoikeusrikkomuksista ja muista tekijänoikeusasioihin liittyvistä asioista.

TUTKIMUSTULOKSET PÄHKINÄKUORESSA:

– Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tietää piraattien levittämisen ja lataamisen Internetissä laittomaksi, ja se myös tuomitaan yleisesti. 
– Nuorison asenteet ovat kehittyneet selvästi takavuosia kielteisemmiksi piratismia kohtaan. Sama kehitys näkyy myös lataamisessa – viime vuonna joka kolmas nuori kertoi ladanneensa, ja nyt niin kertoi joka neljäs.
– Tärkeimpänä syynä laittomien palvelujen käytölle pidetään niiden ilmaisuutta. Tämä oli ykkössyy sekä kaikkien vastaajien että piraattipalvelujen käyttäjien joukossa.

TIEDON TASO

Valtaenemmistö suomalaisista tietää nettipiratismin laittomaksi. 93 % koko väestöstä ja 97 % nuorista (15–24-vuotiaat) pitää piraattien levittämistä laittomana. 88 % koko väestöstä ja 93 % 15–24-vuotiaista pitää niiden lataamista laittomana.

SUHTAUTUMINEN PIRATISMIIN

Suomalaiset tuomitsevat laajalti piratismin. Erityisen vahvasti tuomitaan piraattien levittäminen. Vain 4 % koko väestöstä ja 9 % nuorista (15-24v) pitää musiikin tai elokuvan luvatonta jakamista Internetissä hyväksyttävänä. Vielä vuonna 2009 jakamisen hyväksyi noin joka kolmas nuori (31 %).

Piraattiaineiston lataamisen Internetistä hyväksyy 15 % koko väestöstä ja 23 % nuorista. Laittomista palveluista striimaamisen hyväksyy 12 % koko väestöstä ja 26 % nuorista.

Kun vuonna 2009 31 % nuorista (15-24 v) hyväksyi piraattien levittämisen Internetissä, nyt sen hyväksyy 9 %. Kun vuonna 2009 42 % nuorista hyväksyi piraattien lataamisen Internetistä, nyt sen hyväksyy heistä 23 %.


PIRATISMIKÄYTÖS

Nettipiraattien tietoinen ja tarkoituksellinen levittäminen on erittäin harvinaista. Vain 4 % (2 % vuonna 2013) koko väestöstä ja 8 % (6 % vuonna 2013) nuorista kertoo, että heidän kotoaan käsin levitetään piraatteja.

Piraattitiedostojen lataaminen on vähentynyt. 12 % vastaajista kertoi, että heidän perheessään on ladattu Internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai tietokonepelejä. Viime vuonna tämä luku oli 13 %, vuonna 2012 15 % ja vuonna 2011 21 %.

Nuorten mukaan luku on 25 %, eli 15–24-vuotiaiden mukaan tätä tehdään joka neljännessä kotitaloudessa.  Vuonna 2013 näin vastasi 33 %, vuonna 2011 47 % ja vuonna 2009 peräti 61 % nuorista.

Internetiin luvatta laitetun piraattimateriaalin striimaus on jonkin verran laajempaa. 16 % koko väestöstä ja 32 % 15–24-vuotiaista on katsellut, kuunnellut tai pelannut Internetin laittomissa palveluissa luvatta tarjolla olevaa musiikkia, elokuvaa tai peliä.

Fyysinen piratismi on erittäin vähäistä. Vain 2 %:ssa kotitalouksista on vuoden sisällä ostettu Suomessa piraattilevyjä, -elokuvia tai – tietokonepelejä tai tuotu sellaisia mukaan ulkomaanmatkalta.



ILMAISUUS SYYNÄ LAITTOMIEN PALVELUJEN KÄYTTÖÖN

Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä tärkeimpiä syitä siihen, miksi ihmiset käyttävät Internetin laittomia ja laillisia palveluja. Laittomien palvelujen selvästi tärkeimmäksi syyksi nousi käytön ilmaisuus, jonka mainitsi 63 % vastaajista ja käytön helppous, jonka mainitsi 38 % vastaajista. Laillisten palvelujen liian kovan hinnan mainitsi 14 % vastaajista.

Samat kolme kärkisyytä (ilmaisuus 71 %, helppous 62 %, laillisten palvelujen hinta 16 %) tulivat myös niiltä vastaajilta, joiden omassa kotitaloudessa on viimeisen vuoden aikana käytetty laittomia palveluita.

Laillisten palvelujen käytön motiiveiksi mainitaan useimmin käyttämisen laillisuus (44 %) ja käyttämisen helppous (26 %).

TUTKIMUKSEN TEKOTAPA

Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty-projektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Touko- ja kesäkuussa toteutetulla Omnibus-kierroksella haastateltiin 1014 henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on keskimäärin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Contact Us

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.